sunnuntai, 23. joulukuu 2007

voehan joulu sentäs...

Huomena se sitten on..kauan odotettu jouluaatto.Ja mulla ei oo sitten niin minkään valtakunnan joulu fiilistä.Kuusi on,paketteja paljon(tosin ei kuusen alla),laatikot ja pikku kinkku jääkaapissa mutta kyllä ei oo joulufiilistä näkyny :/ luulempa että voisi osaks johtua tosta lumen puutteesta.Ja sit ehkä osan tekee myös se että laitettiin suht ajoissa joulukoristeet...jos olisi sen jättänyt myöhemmäksi niin vois olla ihan erilainen tunnelma.
No mutta ehkä se huomena sitten koittaa se fiiliskin.Innolla odotan tuon isomman pojan ilmeitä kun avaa joululahjoja,on jo sen verran iso että osaa iloita niistä.Sitten kun myös tiedän että paketeissa on lahjoja joita hän oikeasti on toivonut jo kauan,ihana katsella sitä iloa <3 taidanpa jonkun pienen paketin livauttaa kuusen alle jo nyt illalla...saa nähdä huomaako poika sitä edes aamulla.

Nyt joulufiilistä odottelemaan,josko se jostain taivaalta tippuis ens yönä :D

perjantai, 14. joulukuu 2007

Väsyttää!!!!

Täälä on nyt jostain kumman syystä niin väsyny äippäliini ettei mitään järkee...en oikein tiä mistä tää väsymys johtuu,pojatkin taitaa nukkua edelleen samalla lailla kun ennenkin.Ehkäpä pieni yleis harmitus aiheuttaa tän väsymyksen,tiedä häntä. Jotenkin alkanu kovasti kaipaamaan kaikkea mitä ei itellä oo...Miks ihmeessä sellasia tarvii miettiä kun mulla on kuitenkin niin paljon kaikkea hyvää ja elämä muutenkin ihan mallillaan.
Miks ihmeessä ihminen kaipaa aina kaikkea mitä ei oo ja miks iskee kateus muita kohtaan kellä on se mitä itellä ei oo... tarvis olla onnellinen omasta elämästä ja niin mä oonkin,välillä vaan tuntuu todella onnettomalta.
No mutta jos taas huomena olis pikkasen ilosempi mieli,tänään kun on tullu rähjättyäkkin jos jollekkin.

sunnuntai, 9. joulukuu 2007

Ei otsikkoa

Ja tätä elämän ihanuutta..tai ei niin ihania tosiasioita. Oon aika vakuuttunut siitä että kaikkia ihmisiä ei todellakaan oo luotu elämään parisuhteessa...tai kaikkia ihmisiä ei vaan yksinkertaisesti oo luotu löytämään sitä oikeaa.Ja mä kuulun tähän typerään porukkaan kelle ei mitä ilmeisimmin oo tarkotettu oikeaa,normaalia, ihanaa ja onnellista parisuhdetta, tai suhdetta ylipäänsä.
Mulla kun sattuu oleen huono tapa ihastua,tai niin kai me kaikki tehdään enemmän tai vähemmän. No sit kun mä uskallan vähänkin antaa ittelleni luvan ihastua niin eihän siitä mitään tuu,reisille siis menee koko homma.
Näin on nyt käyny joka kerta kun oon vahingossa päästänyt itteni ihastuun. No muistuhan taas mieleeni että niin ei saa päästää käymään.
Täytyy taas ottaa itseä niskasta kiinni ja keskittyä olennaiseen, itseeni, lapsiini ja tuleviin opiskeluihin jotka jatkuu syksyllä. Tällä kaavalla kun menee niin ei satuta itseään turhaan...

sunnuntai, 9. joulukuu 2007

voi että tätä..

...nukuttamisen vaikeutta. Kuinka kummassa pienet vauvat voi taistella unta vastaan niiiiiiin kamalan kauan.Tuo minun ihanan ihana 2,5kk vanha poikanen jota Pössykäksi kutsun on nyt antanut äitin nukuttaa häntä ruhtinaalliset 3tuntia..sama homma tuppaa oleen melkein joka ilta.Nukahtaa klo.20aikaan omaan sänkyyn,nukkuu 45min ja sit valvoo tänne puoleen yöhön.Ja nukahtais kyllä kun ottaisin viereeni tms.mutta kun olen päättänyt että nyt opetan pojan nukkumaan omassa sängyssä.Aamuisin kun on hieman pelottavaa nukkua itse jos kummatkin pojat on vieressä.Ja itse kyllä nukun paremmin kun saan nukkua yksin.

Tällaisina iltoina sitä välillä kyllä kaipais kipeesti sitä miestä avuksi...tai naista...tai ketä vaan kunhan ei tarvitsisi aina joka ilta kaikkea yksin tehdä.No mutta päivä kerrallaan ja kyllähän tämän on helpotuttava ajan myötä (elää toivossa ainakin). Lehdestä juuri luin että tämän ikäisillä vauvoilla kestää se 3-4 päivää oppia uusi asia, tai siis oppia esim.vanhasta nukahtamis tavasta uuteen.Eli vielä monta iltaa edessä.No mutta täytyy ajatella että myöhemmin se on vielä vaikeampaa opettaa toinen omaan sänkyyn nukkumaan.

lauantai, 8. joulukuu 2007

Tänään taas tällainen päivä...

Kun siis niinkun yhtään mikään ei nappaa.Johtuisiko tuosta tylsästä ja masentavasta mustasta sade kelistä kun elämä tuntuu taas MEGA tylsältä... Ja joulua kauhulla odotan,silloin kun tulee yksinäisyys hyppimään silmille..vaikka ei ihan täysin yksin ookkaan kun pojat on tuossa mutta kuitenkin.No elämä on ja päivät välillä ahdistaa,mutta ei auta itku markkinoilla :) nyt alkaa jo vähän kirkastumaankin tuola ulkona,josko päässä myös...
Tarvitsee tässä mennä harrastelemaan tissimaratonia tuon pikkuruisen kullanmurun kanssa <3
  • Pojat


    1121444.jpg
    esikoiseni syntyi 13.4.05

    1121440.jpg
    toinen poikani syntyi 26.9.07